Suuntana pohjoinen

Lissabon on jo suhteellisen nähty vaikka se ihana kaupunki onkin, joten päätettiin lähteä käymään myös ihan uusissa paikoissa. Mulle olisi ollut aika lailla ihan sama minnepäin Portugalia oltaisiin menty, mutta Ricardo halusi päästä käymään eräässä hylätyssä mielisairaalassa, joka on hyvin lähellä Espanjan rajaa ihan Pohjois-Portugalissa. Lähellä tätä mielisairaala on sellaisia kaupunkeja kuin Braga ja Guimarães, ja Guimarães itse asiassa sellainen, jossa olin halunnut käydä jo vaihtoni aikana kun olin Portossa käymässä. Silloin siihen ei kuitenkaan ollut aikaa. Päätettiin siis, että mentäisiin käymään noissa kaupungeissa ja samalla siellä mielisairaalassa. Se mielisairaala oli varmaan ainoa syy, miksi Ricardo halusi edes lähteä, hän kun ei ole esimerkiksi Portossa ikinä ollut eikä ilmeisesti voisi vähempää kiinnostaa siellä käydä... :D

Matkalla.

En nyt jaksa sepustella tähän mitään sen kummempaa tietoiskua kyseisistä kaupungeista, kun tuntuu, että aika lailla samat jutut tulee sanottua kaikista paikoista missä olen käynyt. Sen verran kuitenkin, että Braga on yli 2000 vuotta vanha kaupunki ja Portugalin hengellisen elämän keskus. Matkaoppaan mukaan siellä on yli 35 kirkkoa. Olisi kiinnostavaa tietää kuinka monta kirkkoa Portugalissa on kokonaisuudessaan, kun tosiaan tuntuu että niitä on ihan joka nurkalla. Sinänsä jännä miten ajat ovat muuttuneet, koska kukaan tuntemani portugalilainen ei ole mitenkään sen uskonnollisempi kuin minäkään, ja itselläni ainoa syy miksi vielä kuulun kirkkoon on se, että en ole saanut aikaiseksi erota.

Eräs kirkko Bragassa.

Loman ensimmäisenä maanantai-aamuna hypättiin sitten Ricardon pikkuiseen (ilmastoimattomaan) autoon ja lähdettiin ajamaan kohti Bragaa. Matkaa oli sellaiset vajaa 400 km, joten oltiin varauduttu istumaan autossa nelisen tuntia. Siihen ei kuitenkaan oltu varauduttu, että oli aivan jumalattoman kuuma. Jos oltaisiin tämä tajuttu, niin ehkä ei oltaisi ajeltu sinne keskellä päivää, lämpötila nimittäin kipusi kolmenkymmenen paremmalle puolelle (auton ulkopuolella siis), joten ikkunoiden auki pitäminen ei pahemmin viilentänyt sitä kopperoa, jota myös saunaksi voisi kutsua. Välillä oli pakko pysähtyä ilmastoiduille huoltoasemille, ettei olisi ihan muuttunut hikilammikoksi. Portugalissa tosiaan on tietulleja suurimmilla moottoriteillä, joten jotkut ajelevat mieluummin pienempiä teitä ja välttävät näin maksut. Itse olin sitä mieltä, että ihan sama mitä maksaa, kunhan päästään perille mahdollisimman nopeasti (ennen kuin jompikumpi saa lämpöhalvauksen), joten me ajettiin sitten moottoritietä.

Perille kun päästiin, niin oli niin nälkä ja hiki, että ensin käytiin nopeasti syömässä ja sitten hotellille viemään tavarat ja suihkuun (oli muuten harvinaisen hyvä suihku). Sitten palattiin takaisin kaupungille pyörimään. Tältä siellä näytti:

Toinen kirkko.

Vaihteeksi kirkon sisällä. Täällä oli joku kuorolauluesitys meneillään kun mentiin sisään.

Arkkuja kirkossa.

Lisää kirkkoja.

Ja taas joku kirkko.

Hotelli oli hiukan kaupungista poispäin pienellä kukkulalla, joten autosta todella oli hyötyä. Naureskelin ennen Bragaan saapumista, kun matkaoppaassa oli varoiteltu siitä, kuinka vaikeaa Bragassa on ajaa. No, ei ehkä olisi kannattanut naureskella, nimittäin sen verran monta kertaa ajettiin ohi risteyksestä vaikka oli navigaattori päällä. Kadut olivat kummallisia, paljon yksisuuntaisia katuja ja pikkutunneleita, joiden jälkeen ei sitten voinutkaan kääntyä tai vastaavasti ei saanut ajaa suoraan, jos ei ollut tajunnut ajaa tunneliin aiemmin.

Tämä alue oli aivan hotellin vieressä.

Hienot näköalat oli tarjolla.

Matkaopaskirja väitti, että tämä kirkko portaineen on Portugalin kuuluisimpia rakennuksia, tosin itse en ollut paikasta aiemmin kuullutkaan.

Hienolta siellä kyllä näytti, joten ehkä väitteessä oli jotain perää.

Tässä näkyy paremmin kyseinen kirkko (ilman portaita), nimeltään Santuário do Bom Jesus do Monte.

Kirkon portaita.

Piti käyttää tilanne hyväksi ja ottaa "taidekuva".

Tässä koko kirkko portaineen. Niitä olikin muutama kun piti kivuta takaisin ylös.

Seuraavana vuorossa kuvapostaus aiheesta Hospital Psiquiátrico de Paredes de Coura. Aluksi en ollut kovinkaan kiinnostunut jostain ränsistyneestä rakennuksesta, mutta loppujen lopuksi se olikin ehkä koko reissun kohokohta ja näin Supernaturalia seuranneena mielikuvitus pääsi kyllä valloilleen pariin otteeseen vaikka oltiinkin siellä ihan päivänvalossa :D