Algarve

Viikko sitten perjantaina herätyskello soi klo 5:00, sillä edessä oli lähtö Algarveen. Algarveksi kutsutaan siis Portugalin eteläisintä osaa, ja se on tunnettu lämpimästä säästään ja kallioiden ympäröimistä hiekkarannoistaan. Pääasiallinen kohteemme oli Lagos, mutta kävimme myös Portimãossa ja Sagresissa. Sagres on koko Euroopan mantereen lounaiskärki. Retki oli Erasmus Life Lisboan järjestämä, joten meidän ei tarvinnut oikeastaan miettiä mitään, kunhan olimme oikeassa paikassa oikeaan aikaan.

Hieno valokuva kartasta, jonka löysin Portugalin matkaoppaastani. Pointtina kuitenkin vain näyttää, missä kyseiset paikat sijaitsevat.

Bussi lähti siis klo 6:30 (sähköpostissa luki 6:00 am sharp, mutta näin puolentoista kuukauden täällä asumisen jälkeen voin sanoa, että puoli tuntia myöhässä aikataulusta ei ole myöhästyminen eikä mikään!), joten lähdimme jo ennen auringonlaskua ja suurin osa nukkui bussimatkan Algarveen. Matka kesti noin 3 tuntia ja välissä pysähdyimme kerran.

Auringonnousu bussista katsottuna.

Perille saavuimme aamupäivällä, jonka jälkeen lähdimme kiertelemään Lagosia. Kuvia en jaksanut pahemmin ottaa ja lopulta menimme rannalle makoilemaan, vaikka aurinko ei paistanutkaan. Väsymys vei voiton ja saatoin ottaa pienet päikkärit rannalla...

Täytyy myöntää, että en tiedä onko tämä joki vai jokin kanava vai mikälie... Yöllä tuo reunus oli täynnä taskurapuja!

Lauantaina lähdimme kajakkiretkelle Lagosin edustalle. En ollut aiemmin kokeillut kajakkeilua, joten en uskaltanut ottaa puhelintani mukaan siltä varalta jos päädynkin tippumaan kajakista. Sen takia mulla ei ole ollenkaan omia kuvia kyseiseltä reissulta. Onneksi muut ottivat kuvia! Kajakeilla oli tosi kiva mennä, ja oli ihan hyvä etten ottanut kännykkää mukaan vaikka en kajakista tippunutkaan. Sen verran paljon onnistuttiin roiskimaan vettä kajakkiin niillä meloilla! Sää oli edelleen aika pilvinen, mutta myös suhteellisen lämmin, joten uikkareissa ja pelastusliiveissä tarkeni ihan hyvin.

Meidätkin voi bongata kuvasta!

Kävimme kajakeilla myös yhdessä luolassa kääntymässä, oli aika jännää.

Kajakkeilun jälkeen lähdimme tutkimaan rantaa kävellen. Kalliot ja hiekkarannat vuorottelivat ja tunnelit yhdistivät hiekkarantoja toisiinsa. Oli todella hienon näköistä!

Rannat näyttivät tällaisilta. Keskellä kuvaa näkyy ensimmäinen tunneli, jonka läpi menimme seuraavalle rannalle. Ensin täytyi kävellä vedessä kiville ja kiivetä niiden avulla tunneliin.

Pitihän sitä vähän poseeratakin... :P

Ensimmäinen tunneli sisältäpäin katsottuna.

Mentiin vielä toisenkin tunnelin läpi.

Viimeisellä rannalla oli tällainen rakennelma, harmi kun en tiedä mikä sen historia on ja miksi se on siellä.

Lopuksi vielä kuvaa rannasta ylhäältä otettuna.

Portimãossa kävimme lauantaina illalla syömässä ja oli niin pimeää, että sieltäkään ei tullut otettua pahemmin kuvia. Sunnuntaina lähdimme kohti Sagresia, jonne oli noin puolen tunnin ajomatka. Pilvinen sää jatkui ja muutama sadekuurokin tuli, mutta se ei menoa paljoa haitannut. Menimme rannalle piknikille.

Rannalla oli tällainen jännä kallio.

Saatiin myös uusi kaveri.

Entisaikojen portugalilaiset merenkulkijat käyttivät Sagresista nimeä o fim do mundo, the end of the world. Sagresista lähdettiin myös löytöretkille joskus 1400-luvulla.

Rannalla oli aika hurjat aallot ja muutama surffaajakin kokeilemassa onneaan. Tai tuskin ne aallot kovin hurjia olivat kokeneiden surffaajien mielestä...

Näin käy kun laittaa farkut jalkaan ja menee kuvaamaan aaltoja lähempää. Ei auttanut edes lahkeiden kääriminen kun tarpeeksi iso aalto yllätti! Hiekkaa on myös yllättävän vaikeaa saada irti jaloista.

Sagresista lähdimmekin sitten takaisin kotiin Lissaboniin, jossa odotti paluu arkeen. Ensi kerralla ehkä asiaa koulusta, ellei sitä ennen ehdi tapahtua jotain jännittävämpää.

Sintra

Nyt pääsikin vierähtämään vähän pidempi aika postausten välissä, syynä flunssa ja koulukiireet. Sintrassa käytiin jo orientaatioviikon sunnuntaina. Sen jälkeen olen aloittanut opiskelut ja maannut sängyssä flunssaisena Netflix seuranani. Nyt vihdoin flunssa alkaa olla selätetty, ja löysin jopa aikaa blogipostauksen tekemiseen. Seuraaviin postauksiin mulla on jo ideatkin, että ehkä niiden julkaisemiseen ei kulu yhtä paljon aikaa. Tämän postauksen jälkeen on luvassa asiaa mm. ensimmäisestä oikeasta kouluviikosta ja kursseista täällä sekä viimeviikonloppuisesta reissusta Algarveen. Nyt kuitenkin kuvapläjäys Sintrasta! Yritin karsia kuvia kun niitä tuli otettua niin hirveästi, mutta kun siellä oli niin paljon nähtävää...

Sintra on siis kaupunki noin 30 kilometrin päässä Lissabonista. Se on UNESCOn maailmanperintökohde arkkitehtuurinsa ansiosta. Se on myös rakennettu kukkulalle, joten bussimatka ensimmäiseen kohteeseemme oli aika jännä, varsinkin kun bussi ei meinannut mahtua kääntymään mutkittelevalla tiellä.

Kävimme kahdessa paikassa Sintrassa, Palácio Nacional da Penassa ja Quinta da Regaleirassa. Ensimmäinen pysähdyspaikkamme oli Palácio Nacional da Pena, jolla on pitkä historia. Palatsissa on asunut Portugalin kuninkaita ja kuningattaria, ja palatsia ympäröi valtava puisto, joka on täynnä mitä erilaisimpia lajeja. Harmiksemme emme ehtineet kiertää puistossa kovinkaan pitkään, koska vietimme liian kauan aikaa ihastelemassa palatsia.

Palatsi näytti väreineen ja muotoineen lähinnä satulinnalta.

Värejä ei ole säästelty.

Maisemissa ei varmasti ollut kuninkaillakaan valittamista.

Palatsi oli sisäpuoleltakin aika hieno, vaikka kuvittelin ehkä kuninkaan palatsin olevan vieläkin suurempi ja näyttävämpi. Yksityiskohtia kuitenkin riitti.

Kuten sekaisesta kampauksestani näkee, sää ei suosinut vierailuamme. Tässä vaiheessa ei kuitenkaan vielä satanut vettä. Toivoin vain että olisin tajunnut ottaa enemmän vaatteita mukaan!

Tämä kuva on otettu Sintran keskustasta. Taustalla näkyy Castelo dos Mouros, Castle of the Moors.

Palatsissa ja puutarhassa vietetyn ajan jälkeen suuntasimme Sintran keskustaan lounaalle. Nälästä johtuen emme ehtineet pahemmin kuvata kaupunkia. Lounaan jälkeen oli vuorossa Quinta da Regaleira.

Saavuimme Quinta da Regaleiraan samaan aikaan sateen kanssa, joka aluksi hiukan latisti intoamme kiertää katselemassa paikkaa. Suuntasimme siis ensimmäiseksi sisälle palatsiin suojaan sateelta. Palatsi ei sisältä ollut mitenkään kovin sykähdyttävä, vaan palatsin ympäristö oli tämän vierailun paras anti. Tätäkin palatsia nimittäin ympäröi suuri rinteeseen rakennettu puisto, joka oli täynnä nähtävää. Oli kapeita, mutkittelevia polkuja, torneja, tunneleita, lampia, patsaita...

Quinta da Regaleira toimi 1900-luvun alussa Carvalho Monteiron perheen kesäasuntona. Perheen pää Antónia Augusto Carvalho Monteiro rakennutti neljän hehtaarin kokoisen alueen 1900-luvun alussa italialaisen arkkitehdin avustuksella. Hän oli ostanut alueen 1800-luvun lopulla. Alue sai kuitenkin nimensä edellisiltä omistajiltaa, Regaleiran kauppiassuvulta.

Puistossa tuli vastaan muutama kulkukissa. Joku oli ihan jättänyt niille ruokaakin.

Kukkulalla näkyy vasemmalla Castelo dos Mouros ja oikealla Palácio Nacional da Pena.

Täältä olisi kai päässyt johonkin tunneleihin, mutta aika ei riittänyt niiden koluamiseen. Pudotus oli aika hurja!

Puisto on rakennettu rinteeseen ja koko rinne on täynnä polkuja ja rappusia ja vastaan tulee mitä jännempiä rakennuksia ja asioita.

Tässä vielä kuva itse päärakennuksesta.

Tälläistä tällä kertaa! Suosittelen Sintraa ehdottomasti, jos joku joskus päättää lähteä lomalle Lissabonin seudulle. Oli sen verran mahtava ja mielenkiintoinen paikka. Ja aikaa kannattaa varata reilusti, puistoissa voi viettää aikaa useita tunteja eikä silti ehdi nähdä kaikkea. Itsekin menisin sinne mielelläni vielä uudestaan. Hinnoista en tiedä, kun meidän reissumme kuului koulun orientaatioviikkoon, mutta kummallekin alueelle on kuitenkin jokin pääsymaksu. Ja toinen vinkki, vaikka Lissabonissa olisi kuuma, se ei tarkoita sitä että myös Sintrassa on! Alueella taitaa olla joku ihan oma mikroilmasto :D